Tervetuloa Källskäriin - Kreivin saaren!

kaellskaerskannan1_ithomasson

Tervetuloa Källskäriin, kreivin saareen

Källskär on pieni omaperäinen saari Kökarin eteläisessä saaristossa aivan Itämeren äärellä. Karikkoisista vesistä ja paikoittain vaikeakulkuisesta maastosta huolimatta Källskär on Kökarin suosituimpia matkakohteita.

Saareen on jo vuosisatoja tultu ihailemaan Källskärin kannua. Kannu on noin 3 metrin korkuinen jääkauden kannun muotoon muovaama kivi. Kannun näkee parhaiten veneestä. Saarella on myös kauniita pirunpeltoja. Källskäriin on kesäisin päivittäinen veneyhteys Kökarin pääsaarelta.

Källskär tunnetaan myös ruotsalaisen vapaaherran ”Kreivi” Göran Åkerhielmin kesäasuntona. Hän rakennutti saareen hirsihuvilan piharakennuksineen, sataman ja kauniin puutarhan. Åkerhielm asui Källskärin saaressa vuosina 1958-1983 aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Ennen tätä Källskär oli pääasiassa laidunsaari. Åkerhielm luovutti oman osansa saaresta Ahvenanmaan maakunnalle 1984.

Göran Åkerhielm (1920-1992) ja Källskär

Göran Åkerhielm nousi maihin karuun Källskärin saareen ensimmäisen kerran vuonna 1958 ja rakastui ensi silmäyksellä. Alkuaikoina hän asui vanhassa kalastusmökissä saaren suojaisessa pohjoispoukamassa. Hän muutti kirjansa Kökariin voidakseen ostaa saaren, mutta saaren pohjoisosa ei ollut myytävänä. Vuonna 1965 Åkerhielm sai lopulta ostaa Källskärin keskiosan ja aloitti tarmokkaana 18 vuoden rakennushankkeen kostealla leppäsuolla, myrskyjen koettelemalla etelärannalla.

dsc00208

Ensimmäisenä rakennettiin pitkospuut saaren pohjoisosasta, jossa on saaren ainoa suojaisa satama. Pitkospuut ovat edelleenkin käytössä. Åkerhielmin ajatuksena oli yhdistää perinteinen kreikkalainen ja suomalais-pohjoismainen kulttuuri. Jo aikaisessa vaiheessa hän päätti rakentaa kreikkalaisen puutarhan perinteisen pohjoismaisen asuintalon ympärille. Hän raivasi pensaita ja tiheiköitä leppäsuolta ja siirsi raskaita moreenilohkareita talon ja puutarhan perustuksiksi apunaan kökarilaiset ja ystävät.

Åkerhielmin mielestä ruumiillinen työ oli hyväksi ihmiselle. Kaikki työt tehtiin käsivoimin eikä koneita saatu käyttää. Työn tekeminen kuului oleellisena osana elämään Källskärissä.

stockhuset_brolin

Rakennukset

Åkerhielmin lomapaikan päärakennus on arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema karjalainen hirsihuvila, jonka keskellä on suuri tulisija ja ulkopuolella kreikkalaisvaikutteiset hirsipilarit. Talo rakennettiin Pohjanmaalla ja kuljetettiin Källskäriin laivalla rakennussarjana vuonna 1969.

Pilarit pystytettiin suurelle kiviterassille, jolta on merinäköala. Terassin keskellä on tasainen luonnonkivi, jota Åkerhielm käytti juustotarjottimena ylellisillä päivällisillään.

Källskärin länsirannalla pirunpeltojen vieressä on pieni Noidan mökiksi kutsuttu talo ja kallion laella asuinrakennuksen yläpuolella huvimaja, jota monet sanovat Muumitaloksi. Åkerhielm rakasti vieraita. Hän kutsui saareen aatelisia, liikemiehiä ja kirjailijoita, joiden joukossa oli myös Tove Jansson. Tove Jansson ihastui huvimajaan, jonka koristeellinen katto on ollut esikuvana Muumitalon katolle.

Åkerhielm pyysi Tove Janssonia maalaamaan taulun, joka sopisi asuinrakennukseen takan yläpuolelle; hän kirjoittaa kirjeessään Tovelle: ”Maalaa vaikka karuja rantakallioita, ehkä hysteerinen vilijonkka, merihirviö tai ihan mitä tahansa…” Nykyinen taulu on kopio alkuperäisestä, joka on näytteillä Ahvenanmaan taidemuseossa Maarianhaminassa. Taulusta julkaistiin postimerkki vuonna 2007.

Satama-alueen läheisyydessä on joitain pienempiä rakennuksia, joista yksi on maakunnan taiteilija-asuntona. Taiteilija-asuntoon voivat hakea eri alojen taiteilijat ja kulttuurityöntekijät.

Satama

Jo ensimmäisenä kesänään Åkerhielm rakensi saaren etelärannalle aallonmurtajan myrskyjen suojaksi. Sataman esikuvana oli kreikkalainen Pireuksen satama. Koko satama-alue rakennettiin täysin käsivoimin. Sataman rakennustöissä ei voitu käyttää myöskään rautaa eikä betonia, sillä Åkerhielm oli kieltänyt keinotekoisten materiaalien käytön Källskärissä. Luonto piti Åkerhielmin kiireisenä keväisin: kun hän palasi saareen talvimyrskyjen jälkeen, jää ja tuuli olivat rikkoneet satamarakenteet ja vierittäneet isot kivenmurikat paikoiltaan.

dsc00230

Puutarha

Puutarhan eri osat rakennettiin asteittain. Nuoret kökarilaiset rakensivat puutarhaa ympäröivät kivimuurit työkaluinaan vain rautakanki ja vinssi. Muurit suojaavat tuulelta ja varaavat lämpöä, minkä takia puutarhassa kasvaakin kasveja, jotka eivät yleensä ulkosaaristossa viihdy.

Alun perin Källskärissä ei ollut juuri lainkaan multaa. Voidakseen toteuttaa unelmansa kreikkalaisesta puutarhasta Åkerhielmin täytyi tuoda multa saareen muualta. Kalliosyvänteissä ja -halkeamissa oleva maa-aines otettiin talteen ja kannettiin puutarhaan. Vieraat lähetettiin myös viereisille saarille mullan hakuun, ja kaikki talous-, puutarha- ja käymäläjäte kompostoitiin ja käytettiin lannoitteena.

Talon ja kallion väliin istutettiin alppiruusuja, jotka kukkiessaan kesäkuussa muuttavat puutarhan värikkääksi kukkamereksi. Åkerhielm rakensi talon toiselle puolelle sääntöjen mukaisen krokettikentän, joka pidettiin hyvässä kunnossa. Kentällä pelattiin usein iltaisin krokettia tarkasti sääntöjä noudattaen. Krokettikentän ja talon väliin istutettiin ruoanlaitossa tarvittavia mausteyrttejä: timjamia, salviaa, kuminaa, rosmariinia, liperiä, vihanneskrassia. Puutarhassa oli myös hyväntuoksuisia ruusuja, kasvimaa, perunamaa ja sydämenmuotoinen mansikkamaa.

Åkerhielm istutti puutarhan lämpöisimpään ja suojaisimpaan paikkaan viiniköynnöksiä, jotka tuottavat edelleenkin herkullisia rypäleitä. Vaikutelmaa Välimerestä lisäävät myös jalot lehtipuut ja pensaat: tammi, kastanja, lehmus, vaahtera, sypressi, tuija ja kuusama.

hermesohamnen_henriksson

Ulkosaaristossa sataa usein kesäisin hyvin vähän, ja kuivat jaksot saattavat kestää pidemmänkin aikaa. Tämän vuoksi Åkerhielm rakensi saareen nerokkaan kastelujärjestelmän, jossa vesi kuljetetaan ojia pitkin puutarhan kolmeen kaivoon ja ylimääräinen vesi edelleen salaojiin kuivakäymälän läpi. Hän johti vettä puutarhaan myös kalliosyvänteistä letkuja pitkin.

Kaiken kruunuksi puutarhan jokaisessa kulmassa on marmoriveistos: kopiot ruotsalaisen kuvanveistäjän Johan Tobias Sergelin tunnetusta veistoksesta Mars ja Venus ja Ruotsin kuningas Kustaa III:n Sergeliltä tilaamasta Venuksesta sekä veistos Herkuleesta. Korkealla kalliolla rannan tuntumassa on pronssiveistos kreikkalaisesta jumalasta Hermeksestä, joka on jumalten sanansaattaja ja matkamiesten, kaunopuheisuuden ja urheilun jumala. 


Källskärissä on herkkä luonto!

Ethän roskaa luontoa etkä sytytä nuotiota.

Seuraa polkuja.

Toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun on merilintujen pesimisaika.

Älä häiritse pesiviä lintuja!

lamnastenarnaskylt_henriksson