Otterböten pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee kallioiden suojassa noin 500 metriä Överbodan ja Vervanin kylien väliseltä tieltä.

Pronssikausi sijoittuu kivi- ja rautakauden väliin vuosiin 1800 - 500 eKr. Se on saanut nimensä kuparin ja tinan yhdistelmästä pronssista, jota ihminen oppi käyttämään ennen kuin osasi valmistaa rautaa.

Otterböten kylässä asui hylkeenpyytäjiä n. 1000 eKr, yli 3000 vuotta sitten. Paikallinen maanviljelijä Erik Gustav Öberg löysi Otterböten kylän vuonna 1918. Han kertoi löydöstään kirjailija Hugo Ekholmille, joka kirjoitti Otterbötestä artikkelin. Tämä johti arkeologisiin kaivauksiin vuosina 1946-1950.

Kaivauksissa löytyi 9 majan pohjaa, 25 000 keraamista palaa ja 1670 luuta (yhteensä 10 kg luita), joista 450 pystyttiin tunnistamaan: 367 hylkeen luuta, 64 haahkan luuta, 1 hevosen luu (pieni tasa-astuja), 11 jäniksen luuta, 13 lampaan luuta, 1 kesyn sian luu, ja 2 lehmän luuta. Yhtään kalan ruotoa ei löytynyt - eivätkö he kalastaneet?

Kaivosta löytyi lähes täysin ehjä ruukku, jonka kuviointi ja savi oli samanlaista kuin senaikaisessa kulttuurissa Puolassa ja Bornholmin saaressa.

Majoissa oli pyöreä pohja, tulisija keskellä ja eteinen. Katto oli puusta, kaislasta tai oljista. Lattia peitettiin eläinten nahoilla. Hylkeenpyytäjät liikkuivat todennäköisesti 50-60 miehen ryhmässä, joka tuli talveksi Otterböteen pyytämään hylkeitä ja valmistamaan öljyä hylkeen rasvasta.

Lähde: Kenneth Gustavsson (1997) Otterböte -- New Light on a Bronze Age Site in the Baltic, Theses and Papers in Archeology B:4, Stockholm University

Skärgård 2/2005 -lehdessä on ruotsinkielinen tiivistelmä Kenneth Gustavssonin tutkielmasta.

Lue lisää pronssikaudesta Kansallismuseon kotisivulta.